lauantai 13. elokuuta 2016

Häät

Eräänä kesäisenä heinäkuun lauantaina Vasikkasaaren pensionaatissa juhlittiin meidän häitä ja toukokuussa syntyneen pienen poikamme ristiäisiä. Päivä alkoi Särkisalon kauniissa saaristokirkossa liittomme siunauksella ja pojan kasteella.






Kirkkotilaisuuden jälkeen siirryimme viettämään pihajuhlaa Vasikkasaareen.  Ohjelmassa oli muun muassa saaristopäivällinen, rantatanssit, puheita ja pihapelejä - appiukon saunan takana isännöimää salakapakkaa unohtamatta.

Juhlapäivä oli meille monellakin tapaa ikimuistoinen ja juuri sellainen, kuin olimme etukäteen halunneetkin sen olevan. Hääjuhlan päivämäärän löimme lukkoon mieheni kanssa jo vuoden 2015 keväällä sen perusteella, milloin arvelimme pensionaatin remontin olevan valmis. Tuo päivämäärä toimi meille 1,5 vuoden ajan hyvänä kannustimena ja "uhkaavana" takarajana saattaa remonttiprojekti loppuun.

Ja niinhän me sitten saimme tanssia häitämme pensionaatissa, jonka entisöintityöt olivat vastikään valmistuneet (jos sanaa valmis rohkenee tässä käyttää.....)














Iso kiitos kaikille juhlissa mukana olleille ja järjestelyissä auttaneille - te teitte meidän päivästä sellaisen kuin se oli!

Erityisesti mieltä lämmitti omien sukulaisteni ja siskoni tiivis mukanaolo ja pyyteetön apu koko juhlaviikkomme ajan, kun omat kädet olivat etenkin viimeisinä päivinä ennen juhlaa vähän liiankin täynnä vauvanhoitoa, talon siivousta ja pihan laittoa.

Kauniissa muistoissa säilyy myös harjoitusillallinen, jonka tätini, setäni ja serkkuni puolisoineen järjestivät meille hääjuhlaa edeltävänä iltana. Ilta oli kaikinpuolin lämminhenkinen ja muutenkin tuntui niin mukavalta, kun kaikki oli koristeluja myöten laitettu meitä varten. Kiitos!

Sitten on vielä todettava, että itse juhlapäivä ei olisi ikinä sujunut niin mallikkaasti ilman hääsuunnittelija Eeva-Leena Alannetta. Eeva-Leenan nettisivut löytyvät täältä. 

Päädyin ottamaan Eeva-Leenaan yhteyttä, koska halusin, että minä ja kaasot voimme juhlapäivän aamuna lähteä  huoletta pois pensionaatista valmistautumaan päivää varten. Suunnitelmassa oli vain sellainen ongelma, että tarvitsin pensionaatille meidän poissaoloa paikkaamaan luotettavan ihmisen, jolla pysyvät hommat hanskassa, jotta juhlapaikka saadaan järjestettyä aamun aikana kuntoon, ja että kaikki toimii muutenkin siten kuin olin ajatellut.

Eeva-Leena teki aivan upeaa työtä! Hän ohjasi juhlan järjestelyä koko juhlapäivämme aamun ja aamupäivän sillä aikaa, kun minä ja kaasot istuimme kampaajalla. Itse juhlan aikana hän toimi näkymättömänä koordinaattorina varmistaen, että kaikki sujuu etukäteen läpikäymiemme suunnitelmien mukaan. Kiire oli kova etenkin juuri ennen vieraiden saapumista, mutta siitä huolimatta niin yksityiskohdat kuin iso kuvakin pysyivät Eeva-Leenalla hyvin hallinnassa, talo ja piha siistinä - sekä morsian tyytyväisenä ;)

p.s. Morsiamen tyytyväisyyteen vaikutti erittäin paljon sekin, että pikku E viihtyi juhlassa ja myöhemmin illalla omassa kehdossaan nukkumassa niin hyvässä ja luotettavassa hoidossa - kiitos Päivi!


maanantai 28. maaliskuuta 2016

Piharetki

Kun viime blogikirjoituksen aiheena oli katsaus pensionaatin sisätiloihin, kurkataan nyt vuorostaan pihamaalle.

 Sieltä se kesä kovaa kyytiä lähestyy, ja sen merkiksi on meilläkin jo pari viikkoa tehty jos jonkinmoisia pihatöitä - risusavottaa, pihakivien asettelua ja ulkomaalauksia. Vastarannalla palavista nuotioista päätellen myös naapurit ovat enemmän tai vähemmän samoissa puuhissa. 



Päätalon ulkoterassia on rakennettu viime syksystä asti läpi koko talven. Nyt se alkaa pikkuhiljaa muistuttaa vanhan pensionaatin alkuperäistä versiota. Vielä tehtävänä olisi yksi osa kaidetta (yläparveke), viimeistelyt ja tietysti maalaus, jota nyt pääsiäisenä aloittelimmekin.

Keväällä tarkoituksena on myös korjata nuo ikkunanpielien lohjenneet rappaukset ja laittaa toinen kerros valkoista maalia päälle. Ehkä huomaattekin, että ikkunoiden alle on asennettu uudet räystäspellit - samaa sarjaa kuin viime kesänä uusittu katto.




Ulko-ovelta avautuu nyt tällainen rujo näkymä. Tuossa suoraan edessä viheriöi toivottavasti keväämmällä kasvimaa, vieressä varastorakennuksen perustukset (rakentaminen aloitetaan ehkä tulevana syksynä).


Etupihalla hieman taaempana sijaitsee vanha lato, joka toimittaa nyt varastorakennuksen virkaa. Vuonna 2014 pensionaatin ainoa "wc" sijaitsi vielä tuon ladon etuosassa, ja uuden puuceen rakentaminen olikin työlistalla aivan ensimmäisten joukossa.




Pihatyöt aloitettiin pari vuotta sitten puiden kaatamisella. Kuten olen aiemmin kirjoitellutkin, oli koko tontti vielä vuonna 2014 niin pahoin metsittynyt, ettei talon ikkunoista tahtonut nähdä merelle, vaikka aivan rannassa ollaan. Kaatourakan johdosta polttopuita riittänee useaksi vuodeksi eteenpäin. Ehkäpä joskus saamme aikaiseksi kunnollisen klapiliiterin, mutta nyt menköön näin. 


Etupihalle on tähän mennessä saatu aikaiseksi myös kunnon parkkipaikka valoineen kaikkineen. 


Ja sitten polkua pitkin rantaan..... 


Saunan yhteyteen on rakentumassa noin parisataaneliöinen terassialue, laituri sekä kesäkeittiö. Nikkarointia on nyt kestänyt runsas vuosi, valmista pitäisi olla vihdoin kesäkuussa.




Savustuspönttö ja puugrilli tässä jo vierekkäin odottelevat kesäkeittiön valmistumista ja grillikauden avajaisia :)


Meri on vielä osin jäässä, mutta tuskin enää kauaa.




P.S. Pihahommien sujumista edesauttaa mukavasti itsetehty pannari, kermavaahto ja tuore pannukahvi. Toimii hyvin ainakin meillä - suosittelen!







sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Kierros pensionaatissa

Vasikkasaaren pensionaatin remontin aloituksesta on nyt kulunut 1 vuosi 8 kuukautta. Aivan valtavasti on jo saatu aikaan, mutta paljon on vielä tekemättä.

Tänä viikonloppuna vaeltelin ympäri taloa kamera kädessä. Aloitin kierroksen eteisestä, jonka saimme juuri eilen viimeisteltyä remontin jäljiltä. Lattia on oikeasti harmaa puulattia, kuten portaikossakin, mutta nyt tilassa on kuramatto suojaamassa pintoja kevään loskakelien vitsauksilta.



Taisin aiemmin kirjoitella siitä, miten hankala meille on rakentaa säilytystilaa ulkovaatteille, kun talossa ei ole kunnollista eteistä. Eihän täällä alun perin ole kukaan talvella aikaa edes vietänyt, vaan sitten vasta kesän tullen on pensionaatti herännyt henkiin.

Pieni säilytystila ulkokamppeille kuitenkin järjestyi puhkaisemalla reikä eteisen seinään, ja upottamalla sinne avovaatekaappi (ilman ovia, sillä tila on ahdas). Tuon puhkaistun seinän takana kulkee portaikko kellariin, joka nyt sitten tuli hieman ahtaammaksi. Päädyimme kuitenkin siihen, että mieluummin ahtaampi kulku kellariin, kuin olla kokonaan ilman ulkovaatteiden säilytystilaa.


Kuten kuvista näkyy, on eteisessä kaksi ovea, joista toinen vie olohuoneeseen ja toinen keittiöön.


Keittiöön löytyi nettikirppikseltä erityisesti mieheni toivoma pirttipöytä ja sen seuraksi penkit. Itse haaveilen, josko tuon 20-luvulla pensionaatin henkilökunnan sisäänkäyntinä toimineen oven saisi otettua joskus kunnolla käyttöön. Ovihan paljastui sahanpurun alta, kun aloittelimme remonttia kuorimalla talon paljaaksi vuosien saatossa kertyneistä eristeistä.






Keittiöstä käy kulku pitkän malliseen saliin, joka toimii astia- ja ruokailutilana, salin peräosa puolestaan kirjastona. Nämä tilat ovat vielä sisustuksen osalta osin keskeneräisiä, mutta hiljaa hyvä tulee ;)

Keittiöstä tultaessa on oma tila astioille. Tähän olen jo tovin etsinyt tilavaa ja jykevästä puusta valmistettua komuuttia, johon mahtuisi isompikin määrä astioita. Täydellistä ei ole vielä tullut vastaan, mutta katsotaan, josko sellaisen jostain löytäisin ennen kesää. Nyt astiat ovat sikin sokin, ja vaivana tilanahtaus. Pidetään sormia ristissä, että lasikaapit kestävät käyttöä kesään asti.






Kirjastoon on käytetty verhoiltavana mieheni isänisältä peräisin oleva tupakkatuoli, jonka toivottavasti saamme paikoilleen pikapuoliin. Nuo rottinkituolit löysimme täältä talosta, emmekä ole niitä halunneet hävittää. Voisivat sopia kesäksi vaikkapa kuistille tai yläparvekkeelle.


Salista on käynti olohuoneeseen




Talon yläkertaan johdattaa eteisestä portaikko, jonka yläpäässä kolmen makuuhuoneen ovet ovat vastakkain pienen käytävän varrella.




Kurkistetaan ensin meidän makuuhuoneeseen






Ja sitten vastapäiseen vanhemman sukupolven makuuhuoneeseen






Työ/vierashuoneesta teinkin erillisen blogikirjoituksen tuossa taannoin, sen pääset lukemaan täältä. Tässä kuitenkin muutama kuva uusintana




Saunalle en tällä kertaa kamerani kanssa ennättänyt, mutta kierros jatkukoon piakkoin rannassa ja pihamaalla.